Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina kehysriihen päätökset ja Soteuudistus

Arvoisa lukija!

Takana on isojen päätösten viikko. Hallitus linjasi talouspolitiikkaansa koko loppuvaalikaudelle, teki merkittäviä panostuksia infrahankkeisiin ja päätti korvaavista säästöistä. Soten osalta tehtiin pitkälle kohti ratkaisua vieviä linjauksia. Nämä molemmat päätökset osoittavat, että tämä hallitus ja sen keskeiset ministerit kykenevät tekemään ratkaisuja myös vaikeista asioista.

Tällä viikolla ovat puhuttaneet myös Panaman paperit, jotka tietovuodon kautta ovat tuoneet julkisuuteen useita veronkierrosta epäiltyjä. Mukana on myös lukuisa joukko keskeisiä valtiojohtajia ja poliittisia päättäjiä. Yksikään suomalainen poliitikko ei ole ollut listalta, joten tältä osin kotipesä on kunnossa. Ensi viikolla julkaistavalla listalla on kuitenkin suomalaisia liikemiehiä, kirjanpitäjiä, lakimiehiä, urheilijoita ja talousrikollisia. On täysin välttämätöntä tukkia veroparatiisien toimintaa parantamalla kansainvälistä tietojen vaihtoa. Verojen kiertäminen ei ole myöskään moraalisesti hyväksyttävää ja siksi on hyvä asia, että nämä tiedot tulevat julkisuuteen ja leviävät laajalle. Myös Nordean osuus tähän asiaan tulee selvittää perusteellisesti.

Kehyspäätöksessä turvattiin Suomen talouden uskottavuus – ei uusia säästöjä koulutukseen!

Kehyspäätöksen tärkein viesti oli se, että Suomi osoitti kykenevänsä hallitsemaan omaa julkista talouttaan sekä Euroopan Komission vaatimusten, että luottoluokittajien silmissä. Maa, joka menettää luotettavan julkisen talouden, ei kykene houkuttelemaan investointeja, ei pysty edistämään työllisyyttä, eikä kykene takaamaan kansalaistensa hyvinvointia.

Näiden syiden vuoksi oli välttämätöntä etsiä uudet säästöt toteutumatta jääneelle 370 miljoonan euron säästöille ja 109 miljoonan euron veronkorotuksille. Vajaudet johtuivat kolmesta syystä:

–  suuret kunnat eivät ole tinkineet menoistaan hallituksen mahdollistamalla tavalla
– inflaatio on lähellä nollaa, joten inflaatiokorotusten jäädyttäminen ei tuonut uusia säästöjä
– makeisvero ei saanut EU:n hyväksyntää

Nämä kohteet korvattiin korottamalla kuntien perimien asiakasmaksujen vähimmäissummia, tekemällä 0,85 prosentin säästä kaikkiin tukiin ja korottamalla kaksi senttiä bensa – ja dieselveroa. Kun korotukset jakaantuvat laajalle, niin yksittäiset vaikutukset ovat pienet. Esimerkiksi lapsilisä pienenee 82 senttiä kuukaudessa ja autoilu kallistuu 35 euroa vuodessa.

Erikseen sovittiin, että koulutuksesta ei enää säästetä, vaan sinne kohdennetaan 105 miljoonaa euroa kertaluonteista rahaa. Kaikkein pienituloisimpia koskeva takuueläke myös nousee ja suurissa vaikeuksissa olevan maatalouden tilannetta helpotetaan hieman siirtämällä aiemmin päätettyjä tukileikkauksia vuodella eteenpäin.

Hallituksen iso maali on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja sitä kohti mennään monin keinoin. Näitä ovat kilpailukykysopimus ( 35000 uutta työpaikkaa ), työllistämiskynnystä alentavat toimet, työttömyysturvan muuttaminen passiivisemmasta aktiivisemmaksi, paikallisen sopimisen edistäminen ja työn teon kannattavuuden lisääminen.

 

Hyvin tärkeää oli, että hallitus päätti tässä yhteydessä myös infrahankkeista. Päätie- ja rataverkolle tehdään investointeja välillä Mikkeli-Juva, Oulu-Kemi, Lahden ohikulkutie ja kaksoisraide Luumäki-Imatra, joka on erityisesti elinkeinoelämän toivoma hanke. Kehittyvien kaupunkien kasvua mahdollistavia hankkeita ovat raide-Jokeri ja Tampereen raitiotie. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Tampereen raitiotie sai 71 miljoonaa euroa. Tämän hankkeen myötä Tampereen seutu vahvistaa asemiaan Suomen nopeimmin kasvavana alueena.

 

Kehysratkaisun tärkeimmät päätökset löydät tästä linkistä:

http://vnk.fi/documents/10616/1266558/p%C3%A4%C3%A4ministerin-esitys-JTS-05042016.pdf/2fc84e25-fd38-4807-8f91-12fd33cd4074

 

Soteuudistus otti pitkän askeleen eteenpäin – asiakkaiden valinnanvapaus keskiössä

 

Soteuudistuksessa päästiin pitkä askel eteenpäin, kun sovittiin sotemallin rahoituksesta, organisaatiomallista ja maakunnille kuuluvista tehtävistä.

 

Soteuudistuksen toiminnallinen lähtökohta on asiakaslähtöinen valinnanvapaus, joka on mahdollistaa sovittaa yhteen toimivien hoitoketjujen kanssa.  Palveluiden järjestämisvastuu on 18 maakunnalla, mutta järjestä ja tuottaja on erotettu toisistaan. Tuottajina voivat olla maakunnalliset yhtiöt, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Vaativin hoito keskitetään viiteen yliopistosairaalaan. Erva-alueiden tapaan erikoissairaanhoidon palvelutuotantoa koordinoidaan yliopistosairaaloiden vaikutusalueella ja tarvittaessa valtionohjauksella.

 

Maakunnille kuuluvat lähtökohtaisesti nykyisten maakuntaliittojen ja ely-keskusten tehtävät. Lisäksi maataloushallinto siirtyy kunnista maakunnille ja pelastustoimi keskittyy viiteen yksikköön. Rakennuslupa-asiat jäävät kuntiin. TE-palveluissa maakunta on järjestäjä, mutta kunnat ja yksityiset yritykset voivat olla toimijoita.

 

Uudistuksessa pidetään kiinni siitä, että kokonaisveroaste ei nouse ja pitkässä juoksussa tavoitella 3 miljardin euron säästöä suhteessa odotettavissa olevaan kustannuskehitykseen. Henkilötasolla verotusmuutokset ovat erittäin pieniä, vaikka asteikkoja muutetaankin, kun kunnilta siirtyy valtiolle sote-puolen kustannukset ja rahat.

 

Tarkemmat hallituksen päättämät linjaukset sote/maakunta-asiaan löydät näistä linkeistä:

 

http://vnk.fi/documents/10616/2287640/Hallituksen+sote-+ja+maakuntahallintolinjaukset+5.4.2016+esittelydiat/328c3577-c9d9-40e6-949f-dbccbf26710e

 

http://vnk.fi/documents/10616/2287640/Sosiaali-+ja+terveydenhuollon+ja+aluehallintouudistuksen+linjaukset+5.4.2016/7382c141-45aa-433f-af74-6fc579e76de0

 

 

Hyvää viikonloppua!
Terv Arto

 

Ps. Huomenna minut tavoittaa Pälkäneen torilta 11-12 , jossa olen mukana Kokoomuksen

” vuosi kunnallisvaaleihin” kampanjan puitteissa, tervetuloa!

 

Comments are closed.