Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheena kilpailykykysopimus

Arvoisa lukija,

 

Tämän viikon ykkösasia on ollut kilpailukykysopimus, joka ollaan nyt vihdoin saamassa maaliin. Tämä viesti keskittyy tähän sopimukseen ja sen ympärillä käytyyn poliittiseen keskusteluun.

 

Sopimuksen ydinkohdat:

 

– Suomen ensimmäinen sisäinen devalvaatio

– Yksikkötyökustannukset alenevat 3,7 prosenttia

– Työn sivukuluja siirretään työnantajalta palkansaajien maksettavaksi, palkansaajille nämä korvataan veroja keventämällä. Verokevennysten suuruus riippuu sopimuksen kattavuudesta. Jos kattavuus on yli 85-prosenttia ( realistinen arvio ), niin verotusta kevennetään 415 miljoonaa euroa.

– Työaikaa pidennetään 24 tunnilla vuodessa. Useimmisssa sopimuksissa tämä asia sovelletaan paikallisella ratkaisulla

– Palkkoja ei koroteta, mikä kaventaa merkittävästi kustannuskilpailueroa pääkilpailijamaihin Ruotsiin ja Saksaan

– Paikallinen sopiminen laajenee. Useisiin TESeihin on lisätty työaikapankkeja ja selviytymislausekkeita

– Paikallinen sopiminen ei laajene järjestäytymättömissä yrityksissä, koska Suomen Yrittäjät eivät hyväksyneet työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaa kompromissia.

 

Huomioita:

 

– Sopimuksen onnistuminen on merkittävä askel Suomelle ja suomalaisen työn kilpailukyvylle. Vertailupohjaa voi hakea vaikka Ranskasta, jossa kilpailukykyä parantavat uudistukset ovat johtaneet yhteiskuntaa vaurioittaviin lakkoihin ja valtaviin mielenosoituksiin.

 

– Sopimus tuo todennäköisesti 35000-40000 työpaikkaa lisää Suomeen, joka on kolmannes hallituksen tavoittelemista lisätyöpaikoista tällä vaalikaudella.

 

– Sopimuksen tekeminen on kestänyt hieman yli vuoden. Jatkossa kilpailukykyä pitää tarvittaessa pystyä parantamaan nopeammin.

 

– Paikallisen sopimisen edistäminen järjestäytymättömissä yrityksissä jäi toteutumatta. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt neuvottelivat sopimuksen, jossa järjestäytymättömien yritysten oikeudet ja velvollisuudet olisivat tulleet samalle tasolle. Suomen Yrittäjät esittivät luottamusmiehen sijasta luottamusvaltuutetun käyttöönottoa, mutta tämä ei sopinut muille neuvotteluosapuolille. Ay-liike oli valmis siihen, että päätösvalta paikallisessa sopimisessa on liittoon kuuluvalla luottamusmiehellä, ei liitolla. Suomen Yrittäjät kuitenkin hylkäsivät tämän esityksen, koska pelkäsivät liittojen sisääntuloa pieniin yrityksiin. Hallitus kunnioittaa Suomen Yrittäjien päätöstä jäädä sopimuksen ulkopuolelle, koska se edustaa valtaosaa järjestäytymätöntä yrittäjäkenttää. Pääministeri on kuitenkin vahvasti vedonnut Suomen Yrittäjiin, jotta ne vielä hyväksyisivät sopimuksen.

 

– Veronkevennykset on tehty korvaamaan palkansaajien maksuosuuden nousua ja turvaamaan ostovoimaa. Eläkeläiset hyötyvät myös verotuksessa siitä, että asteikkoihin tehdään tarkistukset. Veroratkaisun yksityiskohdat selviävät myöhemmin.

 

Viikonlopputerveisin Arto

 

Comments are closed.