Vapaakauppa on pienelle maalle elinehto

Kaupan vapauttaminen on viime aikoina joutunut vastatuuleen. BREXIT johtaa uusien pelisääntöjen rakentamiseen EUn ja Iso-Britannian välille, Donald Trump on ilmoittanut haluavansa neuvotella USAn voimassaolevat vapaakauppasopimukset uusiksi ja TTIP neuvottelut etenevät hitaasti.

Kaupan vapautumisen ansiosta sadat miljoonat ihmiset itä-Euroopassa ja Aasiassa ovat kyenneet nousemaan köyhyydestä keskiluokkaan. Maailmankapitalismi on poistanut köyhyyttä, pidentänyt elinikää, nostanut koulutustasoa, edistänyt rauhaa ja lisännyt tasa-arvoa, kuten Johan Norberg kirjassaan ” Globaalin kapitalismin puolustus” vastaansanomattomasti todistaa.

Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle taloudelle vapaa kauppa on elinehto. Nokian menestysvuosina suomalaiset eniten globaalista kaupasta koko maailmassa. Viime aikoina menestyksemme ei ole ollut yhtä hyvä, koska oma kilpailukykymme ei ole ollut riittävä. Olennaista on kuitenkin se, että vapaa kauppa antaa myös pienemmille maille mahdollisuuden menestyä.

Protektionismin leviäminen on Suomelle aito uhka. Hyvinä aikoina jopa 40 prosenttia tuloistamme on tullut viennistä. Jos suomalaisten tuotteiden vienti maailmalle vaikeutuu, niin ongelmia seuraa välittömästi. Tämä tiedetään erittäin hyvin maatiloilla. Venäjän viennin hyytyminen Ukrainan kriisin seurauksena on pudottanut merkittävästi tuottajahintoja ja tilat ovat suurissa vaikeuksissa.

Pakotteita käytetään suurvaltapolitiikan keinovalikoimassa, koska ne ovat tehokkaita. Venäjä on kärsinyt todella paljon sekä sille asetettujen, että sen itsensä asettamista pakotteista. Viime vuonnakin Venäjän bruttokansantuote putosi 4 prosenttia, mikä ei selity pelkästään öljyn hinnan muutoksella. Taustalla on tietenkin suuremmat valtapoliittiset asetelmat, joiden maksajiksi jäävät tavalliset kansalaiset rajan molemmilla puolilla.

Suomelle protektionismin nousu on todellinen uhka. Olemme yksinkertaisesti niin pieni markkina, että kaikilla aloilla ei kannata edes panostaa tuotekehitykseen näin pienille markkinoille. Juuri sen vuoksi meille on tärkeää, että voimme myydä omaa työtämme ja tuotteitamme maailmalle ilman tullimuureja ja muita kaupan esteitä.

Vapaakauppaan vastustus länsimaissa perustuu siihen, että kaikki eivät välittömästi hyödy sen tuomista eduista. Joillekin yrityksille ja työntekijöille olisi hyödyllistä, että ulkomaista kilpailua omalla alalla ei olisi. Esimerkiksi Donald Trump tavoittelee juuri niitä äänestäjiä, jotka pelkäävät työpaikkojensa siirtyvän Kiinaan tai meksikolaisten vievän työt USAssa. Myös Brexitissä puolalaisella putkimiehellä oli vaikutuksensa äänestämiseen, vaikka työperäinen maahanmuutto Itä-Euroopasta onkin kasvattanut merkittävästi Iso-Britannian bruttokansantuotetta.

Vapaakaupan ongelmana on se, että vaikka hyödyt ovat haittoja suurempia, niin ne eivät ole yhtä hyvin nähtävissä. Tuhannen ihmisen tehtaan sulkeminen ja töiden siirtyminen toiseen maahan on kaikkien tiedossa. Jos samaan aikaan sata yritystä palkkaa kymmenen uutta työntekijää, niin se ei ole uutinen kenellekään. Ainoastaan työvoimatilastoista voidaan lukea kokonaissaldo, joka aivan viime aikoina on kääntynyt positiiviseksi.

Vapaakauppa ei ole rusinoiden keräämistä pullasta, vaan oikeudenmukaisten ja tasapuolisten pelisääntöjen noudattamista. Sopimukset valtioiden ja maanosien välillä ovat vaikeita, koska kaikilla osapuolilla on erityisintressejä, joita on hankala sovittaa yhteen. Esimerkiksi TTIP- neuvotteluissa on lukuisia yksityiskohtia, joita on hyvin vaikea ratkaista. Tärkeää on kuitenkin pitää mielessä iso tavoite. Jos sopimus saadaan aikaan, niin vauraus ja työllisyys lisääntyy Atlantin molemmin puolin.

Kilpailukykyämme merkittävästi parantaneen yhteiskuntasopimuksen jäljiltä Suomi on entistä vahvempi kansakuntien välisessä kilpailussa. Meille tärkeintä on se, että portit maailmalla pysyvät omille tuotteillemme ja palveluillemme auki. Voimme kilpailla mitaleista vain, jos meillä on pääsy olympialaisiin. Sen vuoksi intressimme on kansainvälisillä areenoilla edistää vapaakauppa ja torjua protektionismia.

Arto Satonen
2. varapuhemies

 

Comments are closed.