Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina NATO sekä ulkopolitiikka

Arvoisa lukija,

 

Budjettivääntöjen alla tämä viesti keskittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, sekä kauppapolitiikkaan. Peilaan näitä asioita erityisesti USA:n presidentinvaalien ja Brexitin ja Iso-Britannian sisäisen poliittisen tilanteen kautta.

 

NATON MERKITYS TURVALLISUUDEN TAKAAJANA

 

Donald Trump hätkähdytti baltteja ja itä-Euroopan NATO-maita New York Timesin haastattelullaan, jossa antoi ymmärtää, että USA ei välttämättä takaa niiden NATO-maiden turvallisuutta, jotka eivät ole kantaneet omaa osuuttaan puolustuskuluista. Virallisessa ehdokaspuheessaan Trump ei tätä enää toistanut, vaan puhui vaan liittolaisten velvollisuudesta maksaa ”fair share” omasta puolustuksestaan. Yleisesti tämän on katsottu tarkoittavan , että puolustusmenojen suuruus on oltava 2 prosenttia bruttokansantuotteesta.

 

Demokraatit ovat vakuuttaneet USA:n turvaavan liittolaistensa aseman ja tätä on korostettu myös Joe Bidenin vierailulla Baltiaan. Keskustelu eri valtioiden maksuosuuksista NATOssa on ollut kuitenkin ollut USA:ssa esillä jo pidempään. Monet johtavat poliitikot Republikaanien sisällä eivät jaa Trumpin linjauksia. Kun minulla oli mahdollisuus tavata monia eturivin senaatin ja edustajainhuoneessa jäseniä Clevelandin puoluekokouksessa, niin eristäytymispolitiikka ei saanut laajaa kannatusta. Päin vastoin todettiin, että USA:lla suurimpana globaalina investoijana on vahva intressi pitää yllä maailman järjestystä. Tämä on perinteinen republikaaninen ajatus. Puolueessa on tosin tätä nykyä hyvin erilaisia näkemyksiä. Kukaan ei tiedä mitä Trumpin ”America first” – lopulta tarkoittaa.

 

Suomen kannalta tärkeää on se, että NATO-portti on auki jäsenyydellemme jatkossakin. Se lisää meidän liikkumatilaa. Trump ei ehdokaspuheessaan ottanut kantaa NATOn laajenemiseen. Tämän voi tulkita siten, että entinen linjaus on tältä osin voimassa. Tosin Trumpin ulko- ja turvallisuuspolitiikka selviää todellisuudessa vasta vaalien jälkeen, jos hän tulee valituksi.

 

Iso- Britannian äärivasemmistolainen oppositiojohtaja Jeremy Corbyn on myös antanut ymmärtää, että hänellä ei olisi kiirettä lähettää NATO-joukkoja Baltiaan, jos Venäjä uhkaisi Baltian maita. Corbynin johtajuus on toki parasta aikaa haasteen kohteena ja vastaehdokas Owen Smith ei hyväksy tältäkään osin Corbynin linjauksia. Parlamenttiryhmän kapinasta huolimatta todennäköistä on, että Corbyn voittaa vasemmistolaisten tuella puolueen jäsenäänestyksen. On siis mahdollista, että tärkeiden maiden johtoon nousee henkilöitä, jotka ajattelevat perusasioistakin eri tavalla. NATOn vahva rooli Euroopassa on pitkään ollut yksi merkittävä turvallisuutta ylläpitävä tekijä ja siksi sen toivoo säilyvän jatkossakin.

 

BREXIT ja TRUMP – Vapaa kauppa tarvitsee puolustajia

 

Suomen hyvinvoinnista 40 prosenttia tulee viennistä. Mahdollisimman vapaa, reilu, ympäristöä ja eettisiä arvoja kunnioittava globaali kaupankäynti on Suomen etu. Pienenä maana emme pärjää vain sisämarkkinoiden varassa.

 

Protektionismi on nyt vahvassa nousussa. Brexit on siitä konkreettisin esimerkki, mutta myös Trump haluaa repiä auki monenväliset kauppasopimukset ja tehdä kahdenvälisillä sopimuksilla USA:lle paremmat diilit. Taustalla on USAn keskiluokan heikentynyt tilanne ja erityisesti teollisuudessa menetetyt työpaikat.

 

Korkea tullimuurit Kiinalle, konkreettinen muuri Meksikolle ja NAFTA:n alasajaminen eivät kuitenkaan ratkaise USA:n keskiluokan ongelmia. Suurin syy työpaikkojen menetykseen on teknologian murros ja tarve torjua ilmastonmuutosta. Nämä asiat eivät muutu kauppapolitiikalla. USA:ssa on nyt kuitenkin niin voimakas vastustus vapaakaupalle vaalituloksen kannalta kriittisissä keskilännen osavaltioissa, että myös perinteinen vapaakaupan kannattaja Hillary Clinton on joutunut lieventämään lausuntojaan.

 

Iso-Britannian konservatiivien johdolla Brexit etenee vääjäämättä eteenpäin, vaikka teknisesti toteutuminen viekin vuosia. Uuden pääministerin Theresa Mayn hallitus on sitoutunut toteuttamaan Brexitin ja myös Corbyn tukee tätä. Molemmat olivat itse kampanjassa Brexitiä vastaan, mutta hyvin löyhin toimenpitein. On siis hyvin epätodennäköistä, että britit päätyisivät äänestämään uudelleen ja perumaan lähtönsä EU:sta.

 

Vapaa kaupan kannalta Brexit on todella ongelmallinen. Jos briteille tulee tullimuuri, niin se on hyvin ongelmallista sekä Suomelle, Saksalle, että Ranskalle joiden kauppa Britanniaan on ylijäämäistä. Toisaalta EU ei voi tinkiä työvoiman vapaan liikkumisen periaatteesta, joka on EU:n keskeisin periaate ja lisäksi itä-Euroopan maille megaluokan asia. Esimerkiksi Iso-Britanniassa työskentelevien puolalaisten kotiin lähettämät rahamäärät ovat hyvin merkittäviä.

 

MAANANTAINA KESKUSTELU USA:N PRESIDENTINVAALEISTA

 

Maanantaina Tampereen Kokoomuksen kunnallisjärjestö järjestää klo 18 kahvila Nostalgiassa Siberian liikekeskuksessa keskustelutilaisuudet USA:n presidentinvaaleissa. Alustan siellä Clevelandin puoluekokouksen tapahtumista ja arvioin missä ja miten vaalit ratkeavat ja mikä on niiden vaikutus Suomelle. Tervetuloa keskustelemaan!

 

Hyvää loppukesän viikonloppua!

 

Arto

 

Comments are closed.