Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina PISA-tutkimustulokset sekä Kimmo Kiljusen kansalaisaloite

Arvoisa lukija,

 

Tämän viikon viesti keskittyy tuoreisiin PISA-tutkimustuloksiin ja Kimmo Kiljusen kansalaisaloiteeseen palkkaindeksin palauttamisesta. Molemmissa osuuksissa on vahvaa faktapohjaa. PISA-tutkimusta on Opetusministeriössä arvioitu hyvin huolellisesti ja ETLA on laskenut Kiljusen ehdotuksen vaikutukset perusteellisesti.

 

SUOMI EDELLEEN KOULUTUKSEN KÄRKEÄ, TYTTÖJEN JA POIKIEN EROT KASVUSSA

 

Pisa-tutkimus osoittaa, että Suomi on edelleen koulutuksessa maailman kärkeä, kun mitataan 15-vuotiaiden osaamista luonnontieteissä, lukutaidossa ja matematiikassa. Näissä kaikissa olemme parhaiden joukossa. Luonnontieteissä sija on hieman pudonnut, lukutaidossa olemme edelleen kärjessä ja matematiikan osaaminen on aiemmalla tasolla. Kaikkineen suomalaisten pisteet ovat kuitenkin olleet laskussa jo kymmenen vuotta.

 

Erityisesti huolestuttavat poikien ja tyttöjen suuret osaamiserot. Myös alueelliset erot ovat kasvaneet. Pääkaupunkiseudun tulokset ovat selkeästi itä- ja Länsi-Suomea parempia. Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on Suomessa nyt OECD-maiden keskitasoa, aiemmin ollut aiempi.

 

PISA-menestys on tehnyt suomalaisen koulutuksen maailmalla kuuluisaksi ja siitä on tullut myös vientituote. Laadukas peruskoulutus antaa suomalaisille nuorille hyvät eväät elämään ja siksi tasosta pitää jatkossakin pitää huolta. Nykyinen hallitus ohjaakin kärkihankkeen kautta 90 miljoonaa euroa peruskoulutuksen kehittämiseen.

 

Tässä alla OKM:n tiedote PISA-tutkimuksen keskeisistä tuloksista:

 

PISA 2015: Suomalaisnuoret edelleen huipulla, pudotuksesta huolimatta

OECD:n osaamistuloksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa vuoden 2015 pääalueena oli luonnontiede. Kolmen vuoden välein julkaistavassa tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden luonnontieteiden osaaminen oli OECD-maiden kolmanneksi parasta.  Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat edelleen parhaiden joukossa, matematiikan osaaminen on säilynyt ennallaan. Luonnontieteiden opiskelu ei innosta, ja tämä näkyy pistemäärien laskuna.

Luonnontieteiden keskiarvopistemäärän (531) mukaan suomalaiset 15-vuotiaat olivat OECD-maiden joukossa kolmanneksi parhaita. Japanin pistemäärä (538) oli muita OECD-maita korkeampi. Suomen, Viron ja Kanadan (528) pisteet eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.

Kaikista osallistuneista maista ja alueista Suomen edellä olivat Singapore (556), Japani, Viro ja Taiwan (532). Kaikkien edellä mainittujen maiden tulokset olivat selkeästi OECD-maiden keskiarvoa parempia.

Suomessa luonnontieteiden keskiarvo on pudonnut 32 pistettä vuoteen 2006 (563 pt) verrattuna, jolloin luonnontiede oli edellisen kerran pääalueena. Tulosten heikkeneminen vastaa miltei yhden kouluvuoden edistystä. PISA-arvion mukaan vuosittain runsaat 6 000 nuorta jää Suomessa vaille riittäviä perustaitoja luonnontieteissä, mikä lisää riskiä selvitä jatko-opintojen ja nykyaikaisen työelämän vaatimuksista.

Lukutaito ja matematiikka

Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat edelleen parhaiden joukossa. Selkeästi paras lukutaidon taso oli Singaporessa, jossa oppilaiden saavuttamien pisteiden keskiarvo oli 535 pistettä. Tämän jälkeen hyvin tasaväkisiä olivat Hongkong (527 pistettä), Kanada (527), Suomi (526) ja Irlanti (521). Suomen naapurimaista menestyi parhaiten Viro, jonka tulos oli heti kärkiviisikon perässä. OECD-maista suomalaisnuoret menestyivät toiseksi parhaiten. Kun kaikki osallistuvat maat huomioidaan, Suomen sijoitus oli neljäs. Suomen pistemäärä oli kaksi pistettä parempi edelliseen tutkimuskertaan verrattuna.

Matematiikan osaaminen on Suomessa säilynyt ennallaan. Suomen sijoitus oli seitsemäs OECD-maiden joukossa yhdessä tasapistein Tanskan kanssa. Edelle sijoittuivat Japani, Korea, Sveitsi, Viro, Kanada ja Alankomaat. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden maiden ja alueiden joukossa Suomi oli kolmastoista. Vuonna 2013 Suomi oli kuudes OECD-maista ja 12. kaikista maista.

– PISA2015-tutkimus antaa kaksijakoisen viestin. Suomi on edelleen koulutuksen kärkimaa. Jo kymmenen vuotta jatkunut oppimistulosten lasku on taittunut lukutaidossa ja matematiikassa se on hidastunut. Koulujen väliset erot ovat meillä edelleen pienet. Toisaalta PISA viestii huolta koulutuksen tasa-arvosta, erityisesti pojista. Myös sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvussa. On pohdittava, mitkä kouluun tai yhteiskuntaan liittyvät muutokset ovat johtaneet siihen, että niin monia poikia ei kiinnosta koulussa tarjottu oppimisen malli. Tutkimus kertoo siitä, että peruskoulun uudistuksille on kipeä tarve, sillä liian monen motivaatio on hukassa. Jo käynnistyneet uudistukset uusista opetussuunnitelmista opettajien täydennyskoulutukseen tulevat tarpeeseen, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Luonnontieteet eivät motivoi

Tutkimuksesta ilmenee, että luonnontieteissä heikosti menestyvien oppilaiden määrä kasvaa ja huippujen määrä laskee erityisesti poikien osalta ja alueellinen tasa-arvo heikkenee.

– Luonnontieteitä heikosti osaavien suomalaisnuorten osuus on miltei kolminkertaistunut ja huippuosaajien määrä on vähentynyt liki kolmanneksella. Peräti 65 prosenttia luonnontieteiden heikoista osaajista hallitsee heikosti myös matematiikkaa ja lukutaitoa. Heistä noin 2/3 on poikia, toteaa yliopistotutkija Jouni Vettenranta.

Tyttöjen ja poikien tasoero kasvaa ja oli Suomessa OECD:n suurin, 19 pistettä tyttöjen hyväksi. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tyttöjen vertailussa toiseksi parhaita Singaporen tyttöjen jälkeen. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat sijoittuivat kymmenenneksi. Suomi oli ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä. Poikien tulosten heikkeneminen kasvattaa sukupuolten välistä eroa entisestään tyttöjen hyväksi.

Koulujen väliset erot ovat Suomessa edelleen osallistujamaiden pienimpiä, mutta alueelliset erot nousevat esille entistä vahvemmin. Nyt varsinkin pääkaupunkiseudun tulokset olivat huomattavasti muita parempia, erityisesti Länsi- ja Itä-Suomeen verrattuna.

Motivaatio opiskella luonnontieteitä, arvostus luonnontieteitä kohtaan sekä suoritusluottamus luonnontieteellistä osaamista kohtaan olivat Suomessa selvästi keskimääräistä heikompia tai korkeintaan OECD-maiden keskiarvon tuntumassa. Luonnontieteiden motivaatio- ja asennetekijät ovat kuitenkin vahvasti yhteydessä oppilaiden luonnontieteiden osaamiseen.

– Suomessa osaamista selittävät oppilaiden asenteet, kun taas OECD-maissa sosioekonominen tausta vaikuttaa eniten. Motivaatio kasvattaa osaamista ja osaaminen vastaavasti ruokkii motivaatiota. Tähän kehään pitäisi pystyä vaikuttamaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo professori Jouni Välijärvi.

– Uskon edelleen koulutusjärjestelmämme vahvuuksiin. Meidän tulee pitää kiinni yhdenvertaisista koulutusmahdollisuuksista, opettajien korkeasta koulutuksesta, laajasta paikallisesta vastuusta ja vapaudesta koulutuksen kehittämisessä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä oppimisen tukena. Erityistä huomiota on kiinnitettävä oppilaiden innostuksen ja kiinnostuksen herättämiseen niin, että jokainen lapsi ja nuori voi koulussa löytää omat vahvuutensa, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen.

PISA 2015 tutkimukseen osallistui yhteensä 73 maata / aluetta

PISA 2015 on kuudes tutkimus OECD:n PISA-tutkimusohjelmassa, joka vuodesta 2000 lähtien on kolmen vuoden välein arvioinut oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Arvioinnin pääalue vaihtuu joka kierroksella: vuonna 2006 ja vuonna 2015 se oli luonnontieteet. Pääalueen arviointi on kattava, kun taas sivualueiden osalta seurataan lähinnä oppimistulosten yleistä kehitystä.

PISA 2015 -tutkimuksen Suomessa toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä.

Peruskoulun uudistaminen on hallituksen kärkihanke

Peruskoulun uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa 2016 vuosiluokkien 1–6 osalta. Vuosiluokat 7–9 tulevat mukaan vuosina 2017, 2018 ja 2019. Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelmissa lapsia ja nuoria ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja jokaista oppilasta tuetaan opinnoissa.  Tavoitteena on kehittää peruskoulun oppimisympäristöjä ja työtapoja niin, että ne innostavat oppimaan. Oppilas asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia ja arvioi oppimistaan tavoitteiden pohjalta. Opetussuunnitelmien tavoitteena on lisätä oppilaiden motivaatiota opiskelua kohtaan, kehittää oppimaan oppimisen taitoja sekä kehittää ajattelun ja yhteistyön taitoja.

Hallituksen Uusi peruskoulu -ohjelma tukee peruskoulun uudistumista vuosina 2016–2019. Jokainen peruskoulu saa tutoropettajan ohjaamaan muita opettajia, tukemaan uuden pedagogiikan toteutumista ja opetuksen digitalisaation edistämistä. Opetushallituksen yhteyteen perustetaan kokeilukeskus, joka koordinoi tutkimustietoon perustuvia huippuluokan kokeiluja. Opettajan perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen ja sen tukeminen on osa Uusi peruskoulu -kärkihanketta.  Opettajankoulutusfoorumi laati laajassa sidosryhmäyhteistyössä opettajankoulutukselle kehittämisohjelman, joka julkistettiin 13.10.2016.  Uusi peruskoulu -ohjelmaan käytetään kaikkiaan 90 miljoonaa euroa hallituskaudella.

Yhtenä osana peruskoulun uudistamista opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on kutsunut kaikki eduskuntapuolueet peruskoulufoorumin parlamentaariseen ryhmään luomaan teesit tulevaisuuden peruskoululle. Foorumin ja parlamentaarisen ryhmän työt ajoittuvat Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen. Teesit julkistetaan elokuussa 2017 koulujen alkaessa.

Liikkuva koulu -ohjelma on osa peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. Kärkihankkeen tavoitteena on saada jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkumaan vähintään tunnin päivässä. Liikkuminen koulupäivän aikana lisää kouluviihtyvyyttä, ja eri oppiaineiden sisältöjen muuttaminen liikunnallisiksi tuo vaihtelua opetusmenetelmiin. Liikkuva koulu -ohjelman toteuttamiseen käytetään 21 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018.

Lasten ja nuorten matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen vahvistamiseksi on käynnissä valtakunnallinen Luma Suomi -kehittämisohjelma. Ohjelma laajenee valtakunnalliseksi vuoden 2017 alusta. Ohjelmassa tuetaan luonnontieteiden, matematiikan ja teknologiakasvatuksen tutkivaa oppimista varhaiskasvatuksesta yläkoulun viimeisille luokille saakka. Ohjelman toteuttamiseen on varattu 5 miljoonaa euroa vuosina 2014–2019.

Hallitus toteuttaa myös varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen monilukutaito-ohjelman. Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Monilukutaito-ohjelma toteutetaan vuosina 2016–2018 kilpailutuksen pohjalta.

 

 LEX KILJUNEN EDUSKUNTAAN – ETLAN TUTKIMUS KERTOO KÄÄNTÖPUOLEN

 

SDP:n entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen jätti eilen kansalaisaloitteen palkkaindeksiin palaamisesta. Aloitteen ideana on, että eläkkeet nousisivat jatkossa palkkojen kanssa samaan tahtiin. Nykyinen indeksi huomioi puolittain palkkojen nousun ja puolittain yleisen kustannustason nousun. Niinä vuosina, kun palkat nousivat kustannustasoa enemmän, eläkeläisten tulot jäivät jälkeen palkkojen kehityksestä. Juuri tällä hetkellä tilanne on toisenlainen, kun on tehty työmarkkinoilla nollaratkaisuja. Jos kustannustaso nousee enemmän kuin palkat nykyinen indeksi on eläkeläisille parempi. Tilanne toki muuttuu, jos palkat lähtevät uudelleen nousemaan.

 

Ajatus siitä, että voitaisiin satojen tuhansien työeläkeläisten tuloja korottaa kuulostaa houkuttelevalta. Valitettavasti tälläkin asialla on kääntöpuolensa. Jos indeksi on nykyistä anteliaampi, niin se syö nuorempien ikäluokkien eläkkeitä ja nostaa työeläkemaksuja, mikä heikentää suomalaisen työn kilpailukykyä.

 

ETLA on tehnyt Lex Kiljusesta hyvin perusteellisen selvityksen, johon on linkki tässä:

https://www.etla.fi/julkaisut/tyoelakeindeksin-palauttaminen-palkkaindeksiksi-tulisi-kalliiksi/

 

On myös huomioitava, että eläkeindeksin muuttaminen ei auta kaikkein pienituloisimpia eläkeläisiä, koska he ovat takuueläkkeen varassa. Takuueläkettä on tämän hallituksen aikana jo korotettu kahdesti, koska on haluttu tukea pienempien eläketulojen varassa olevien ihmisten pärjäämisestä. Eläkkeestä käteen jäävään summaan vaikuttaa tietenkin myös verotus. Tulevan vuoden budjetissa eläkeläisten verotusta kevennetään osana tuloveroratkaisua, jossa myös palkansaajien verotusta kevennetään. Tämä veronkevennys koituu nimenomaan työeläkettä saavien hyödyksi.

 

Mielelläni kuulen näkemyksiäsi tämän viestin aiheista.

 

Hyvää itsenäisyyspäivän jälkeistä viikonloppua!

 

Arto

 

Comments are closed.