Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina puolustuspoliittinen selonteko sekä EVA:n tutkimus

Arvoisa lukija !

 

Tämä viesti käsittelee kahta tämän viikon ajankohtaista asiaa: puolustuspoliittista selontekoa ja EVA:n tutkimusta 80000 menetetystä työmiehestä.

 

 Puolustusmenoihin tasokorotus – Suomi vahvistaa suorituskykyään

 

Suomi parantaa puolustusvalmiuttaan merkittävästi. Valmiuden parantaminen koskee erityisesti maavoimia. Vuosittain tulemme käyttämään 55 miljoonaa euroa nykyistä enemmän esimerkiksi harjoitustoimintaan ja välinehuollon tehostamiseen. Sota-ajan joukkojen vahvuutta korotetaan myös 50000 miehellä, uusi vahvuus on 280000. 

 

Erittäin mittavia laitehankintoja tehdään sekä meri – ja ilmavoimiin. Laivue 2020- hankkeella korvataan seitsemän poistuvaa alusta ja tilalle hankintaan uusia aluksia 1,2 miljardilla eurolla. Uuden hankitun kaluston suorituskyky yltää 2050-luvulle asti.

 

Ilmavoimien Hornetin uusiminen on peräti 7-10 miljardin hanke. Uudet monitoimihävittäjät ovat käytössä 2060-luvulle asti. Suomelle ovat koneita tarjonneet kaikki merkittävät länsimaiset valmistajat. Osa on tarjonnut myös pitkiä maksuaikoja ja teollista yhteistyötä suomalaisten kanssa. Keskeinen mittari valinnassa tulee kuitenkin olla puolustuksellinen. Sen vuoksi on tärkeää, että valintaa tehdessä kuunnellaan puolustusvoimien osaamista.

 

Puolustuspoliittinen selonteko linjaa myös Suomen kansainvälisiä suhteita. Ruotsin kanssa yhteistyö menee pitkälle operatiivisen suunnittelun alalla. Suomi pitää edelleen yllä mahdollisuutta hakea NATO-jäsenyyttä ja edistää laajennettua kumppanuusohjelmaa, sekä NATOn , Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön syventämistä. Suomi edistää myös Euroopan Unionin puolustusyhteistyön kehittämistä.

 

Puolustuspoliittisen selonteon linjauksilla Suomi osoittaa kantavansa vastuuta omasta puolustuksestaan. Viime aikoina myös monet NATO-maat ovat kasvattaneet puolustusbudjettejaan ja USA:n puolustusministeri James Mattis myös vaati tällä viikolla eurooppalaisilta kumppaneiltaan lisää panostuksia puolustukseen.

 

Linkki puolustuspoliittiseen selontekoon löytyy täältä: http://www.defmin.fi/files/3683/J05_2017_VN_puolustusselonteko_Su_PLM.pdf

  

79000 menetettyä työmiestä – syrjäytyminen ei erottele lamaa, eikä nousukautta

 

EVA:n analyysi suomalaisen pitkä-aikaistyöttömyyden tilasta on hurjaa luettavaa. 79000 parhaassa työiässä olevaa 25-54 vuotiasta suomalaista miestä on jäänyt pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Monilla heistä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, työhistoria on lyhyt ja rikkonainen, sekä työttömyyden kesto on pitkä. Lisäksi monia vaivaa yksinäisyys. Nämä kaikki seikat tekevät työnsaannista vaikeaa.

 

Järkyttävintä on, että menetettyjen työmiesten määrä on ollut tasaisessa kasvussa 80-luvulta lähtien. Edes pitkä-aikainen vahvan talouskasvun aikakausi 90-luvun puolivälistä vuoteen 2008 ei saanut tätä käyrää kääntymään. Kyse ei siis ole suhdanneongelmasta, vaan rakenteellisesta ongelmasta. Monien osalta ongelmat ovat ennustettavissa jo kouluaikana tai jopa varhaiskasvatuksessa. Hyvä kysymys onkin miten kasvatusjärjestelmää voisi kehittää siten, että joka ikäluokasta ei tulisi tasaista tahtia uusia syrjäytyneitä miehiä.

 

Menetetyllä työmiehillä ei ole suoraa polkua työelämään. Juuri heille tarvitaan professori Heikki Hiilamon työryhmän esittämää osallistumistuloa, jossa työmarkkinatuen saa osallistumalla vapaaehtoistyöhön, tuettuun työhön tai koulutukseen. Oikea välittäminen on mahdollisuuksien tarjoamista, ei pienellä tuella oman onnensa nojaan jättämistä.

 

Linkki EVA:n tutkimukseen löytyy täältä: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2017/02/no_54.pdf

 

Hyvää viikonloppua!

 

Arto

 

Ps. Minä olen tänä viikonloppuna puhumassa Keski-Suomessa, Muuramen Kokoomuksen perinteisellä helmilounaalla. Aiheina ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sekä julkisen talouden haasteet.

 

 

Comments are closed.