Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina saksalaisinvestoinnit, suurnopeusjuna sekä Georgian matkani

Arvoisa lukija,

 

Tällä viikolla on saatu hyviä uutisia Uudestakaupungista, viikkokirjeessä lisäksi huomioita WSP Finlandin mielenkiintoisesta liikenneinfra-raportista ja terveiset puhemiesmatkalta Georgiasta. Kunnallisvaalikiertue jatkuu huomenna Sastamalassa torilla 9-11.30 ja Kiikoisissa 12-13. Sunnuntaina olen Hämeenkyrössä klo 14 Kokoomuksen tilaisuudessa puhumassa liikennepolitiikasta ja pelaamassa shakkia. Tervetuloa mukaan!

 

Saksalaisinvestoinnit poikivat työtä Suomeen

 

Uudenkaupungin autotehtaalla toteutuva uuden Mercedes-Benz mallin valmistaminen tuo suoraan 1000 työpaikkaa lisää autotehtaalle. Vuoden lopussa Suomen suurimmalla tehtaalla työpaikkoja on jo 3700. Samaan aikaan Turun Meyerin tehtaan tilauskanta on hyvin kehittynyt ja poikii alihankintaverkoston kautta työtä laajalti, merkittävästi myös Pirkanmaalle.

 

Protektionismin vallatessa alaa usein ulkomaalainen omistaja nähdään uhkana. Asia voi kuitenkin olla myös aivan päinvastoin. Edellä mainittujen valtakunnallisten esimerkkien lisäksi ulkomaalainen omistus on lisännyt huomattavasti työpaikkoja myös omalla kotiseudullani. Parhaimpina esimerkkeinä Agco-konserniin kuuluva Nokian sisu-diesel ja latvialaisten ansiosta uudelleen jaloilleen noussut Vammalan vaneritehdas.

 

Suomi on pieni maa ja se hyötyy vapaasta maailmankaupasta. Kun oma osaaminen ja kilpailukyky on kohdallaan, niin työpaikkoja syntyy. Esimerkiksi Suomesta viedään Saksaan jo uusia autoja enemmän kuin sieltä tulee tänne. Risteilijöiden markkinat ovat ympäri maailmaa. Jopa opettajien koulutusta myydään nyt Suomesta useisiin maihin. Maailma onkin nähtävä mahdollisuutena, eikä ovia pidä sulkea.

 

Hiljattain solmittu vapaakauppasopimus EU:n ja Kanadan välillä tuo Suomelle paljon lisää mahdollisuuksia Pohjois-Amerikan markkinoilla. Tämän asian kannalta oli harmillista, että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne liitti Kanadan vapaakauppasopimukseen soteuudistukseenkin. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen onneksi eilen katkaisi siivet näiltä huhuilta. Toivoa sopii, että Suomelle tärkeää ulkomaankauppaa ei käytetä sisäpoliittisen keskustelun pelivälineenä.

 

Suurnopeusjuna pääradalle

 

WSP Finland teki erittäin hyvän raportin siitä miten Suomen infrastruktuuria voisi kehittää resurssiviisaasti. Yhtenä ideana esille nostetaan suurnopeusjuna välille Helsinki-Oulu, jonka matka-aika olisi 3,5 tuntia. Tampereella suurnopeusjuna liikkuisi tunnissa Helsingistä.

 

Ruotsissa suurnopeusjunat ovat jo vireillä. Siellä tarkoituksena on lyhentää Tukholman ja Kööpenhaminan välistä matka-aikaa viidestä tunnista kolmeen tuntiin. Suomessa suurnopeusjunan käyttöönotto edellyttää kaksoisraiteen saamista koko Helsinki-Oulu välille, sekä Tampere-Helsinki välisen raidekapasiteetin lisäämistä.

 

Tampere-Helsinki yhteyden saaminen tuntiin loisi puolen Suomen työmarkkinat, jolla olisi suuri vaikutus työllisyyteen. Nopea kohtuuhintainen junayhteys helpottaisi pääkaupunkiseudun asuntopulaa ja lieventäisi Pirkanmaan työttömyyttä. Suurnopeusjuna onkin enemmän kuin liikennehanke. Sen yhteiskunnallinen merkitys pääkaupungille, Tampereen seudulle, Seinäjoelle, Vaasalle, Kokkolalle ja Oululle olisi valtaisa.

 

Suurnopeusjuna tarvitsee lisää raidekapasiteettia pääradalle, koska myös lähiliikennettä ja IC-tasoista liikennettä on kehitettävä pääradalla, jotta juna pysähtyy jatkossakin esimerkiksi Akaassa, Lempäälässä ja Parkanossa. Tampere-Pori välin saaminen Pendolino tasoiseksi lyhentäisi yhdessä suurnopeusjunan kanssa esimerkiksi Vammalasta matka-aikaa Helsinkiin tunnilla nykyisestä. Suurnopeusjuna on iso mahdollisuus Suomelle ja siksi sitä kannattaa Ruotsin mallin mukaan edistää.

 

Linkki WSP Finlandin tutkimukseen löytyy täältä: https://ek.fi/wp-content/uploads/Infraraportti_final_matalaresoluutio_.pdf

 

Georgialla katse länteen

 

Tämän viikon alkupuolen olin Baltian ja Pohjoismaiden puhemiesten matkalla Georgiassa. Georgia on pieni turismista ja hyvästä ruoasta tunnettu maa eteläisellä Kaukasuksella, jolla on erittäin vahva länsisuuntautuminen. Georgia tavoittelee sekä EU:n että NATO:n jäsenyyttä, vaikka ne ovatkin vielä pitkän polun päässä. Viisumivapaus Georgian ja EU:n välillä astuu voimaan ensi viikolla.

 

Georgian ja Venäjän välillä on jäätynyt konflikti vuoden 2008 sodan jäljiltä. Alueella vallitsee tulitauko, mutta rauhanprosessi ei ole edennyt. Georgia sijaitsee varsin herkällä alueella, sillä sen muut naapurit ovat Vuoristo-Karabahista kädenvääntöä käyvät Armenia ja Azerbaidzhan sekä Turkki ja Iran. Tässä toimintaympäristössä Georgia hakee tukea lännestä.

 

Georgia itsenäistyi uudelleen Neuvostoliiton hajotessa 90-luvun alussa. Siitä lähtien Georgia on pyrkinyt johdonmukaisesti edistämään suhteita länteen. Georgian parlamentin jäsenistä monet ovat englanninkielisissä maissa opiskelleita länteen suuntautuvia henkilöitä. Iso valtatekijä Georgiassa on ortodoksinen kirkko, jonka patriarkka nauttii maassa suurinta luottamusta ja on ainoa, joka käy keskusteluja Venäjän presidentin kanssa.

 

Suomi on osaltaan ollut turvaamassa rauhaa Georgiassa EUMM-hankkeen kautta. Nytkin alueella on näissä tehtävissä 14 suomalaista. Suomen ja Georgian välinen kauppa on vielä vähäistä, mutta erityisesti on kiinnostusta suomalaiseen koulutukseen. Keskusteluissani Georgian pääministerin kanssa tämä asia nousi vahvasti esille ja suomalaisella koulutusviennillä on Georgiassa potentiaalia. Erityisen kysyttyä maailmalla on suomalainen opettajakoulutus, jota esimerkiksi Raumalta myydään jo useisiin maihin.

 

Viikonlopputerveisin

 

Arto

 

Comments are closed.