Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina Arktinen neuvosto ja hallintarekisteri

Arvoisa lukija,

 

Tällä viikolla eniten keskustelua eduskunnassa herättänyt asia oli hallintarekisteriäänestys, jota vastaan äänesti opposition ohella kolme perussuomalaisten poliisiedustajaa. Minulle jäi kuitenkin epäselväksi mikä oli vastaan äänestämisen peruste. Kyse on nimittäin EU-asetuksen toimeenpanosta Suomessa, joka toteutettiin nyt minimivaatimuksia noudattaen. Suomi siis käytti asiassa kaiken kansallisen liikkumavaran. Suomeen ei tule hallintarekisteriä ja toiseen EU maan hallintarekisteriin sijoittaminen tulee hyväksyttyjen ponsien myötä taloudellisesti kannattamattomaksi.

 

Julkinen keskustelu hallintarekisteristä jätti hyvin epämääräisen kuvan. Päätöksentekijöiden ja median velvollisuutena olisi kertoa kansalaisille mistä tässä asiassa päätetään ja mitkä ovat Suomen vaihtoehdot. Nyt tuntui siltä, että EU-asetusta voi tulkita ihan siten kuin kukin haluaa. Avoimuuden lisääminen omistusten seurannassa on ilman muuta tavoiteltava asia, mutta Suomi ei voi yksin määritellä sitä miten eri EU-maissa toimitaan.

 

Suomi aloittaa Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana

 

Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Yhdysvalloilta Suomelle. Suomen puheenjohtajuuskausi ulottuu vuosille 2017-2019. Arktiseen neuvostoon kuuluvat ne kahdeksan maata, joilla on asukkaita Arktisella alueella. Nämä maat ovat Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Tanska ( Fär-saaret ja Grönlanti) , Venäjä ja Yhdysvallat.

 

Suomelle arktinen alue on tärkeä, koska maailmassa 60 leveyspiirin pohjoispuolella asuvista n. 19 miljoonasta ihmisestä 28 prosenttia on suomalaisia. Maailman mittakaavassa koko Suomi on siten arktista aluetta, vaikka Suomen sisällä vain pohjois-Suomi osallistuu aktiivisesti arktiseen yhteistyöhön.

 

Arktisella alueella on valtavasti mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen myötä monet arktiset valtiot varautuvat jo Koillisväylän avautumiseen. Tämä kiinnostaa myös Kiinaa ja muita Aasian maita, koska kuljetusreitti Euroopan ja Aasian välillä lyhenisi valtavasti. Esillä on arktisen väylän hyödyntäminen myös tietoliikenteessä. Suomessa on pitkään puhuttu Jäämeren radasta, joka yhdistäisi Suomen rautatieverkon jäämerelle ja antaisi siten ihan uusia mahdollisuuksia tavaraliikenteeseen.

 

Arktisella alueella on myös valtavasti käyttämättömiä luonnonvaroja. Esimerkiksi Norjan öljy- ja kaasuntuotanto on pitkälti siirtymässä pohjoisille kentille ja Hammerfest on jo ottamassa Stavangerin paikan öljykaupunkina. Arktinen luonto on herkkä ja sen vuoksi luonnonvarojen hyödyntämisessä tulee pitää yllä korkeaa ympäristönsuojelun tasoa. Arktisella alueella tärkeä on myös alkuperäiskansojen asema, joka tulee huomioida.

 

Suomella on paljon osaamista, jota voimme myydä arktisella alueella. Ne liittyvät esimerkiksi clean techiin, rakentamiseen, kylmäosaamiseen, viestintäyhteyksiin, koulutukseen ja ympäristönsuojeluun. Suomen Arktisen ohjelman painopisteitä ovat ympäristönsuojelu, viestintäyhteydet, meteorologiset yhteistyö ja koulutus.

 

Arktinen asia on lähellä myös omaa sydäntäni. Olen opiskellut kansainvälistä politiikkaa Lapin yliopistossa, jossa arktiset asiat kuuluivat yhtenä osana koulutukseen. Tulen myös olemaan mukana Suomen puheenjohtajakauden tilaisuuksissa. Arktisella alueella on paljon mahdollisuuksia ja sinne suuntautuu jo nyt paljon investointeja. Pohjoinen ulottuvuus tulee jatkossa olemaan yksi Suomen vahvuuksista.

 

Tässä liitteenä Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajakauden ohjelma: http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=168133&GUID={777C6FF8-CB36-426D-9430-62E8870A5640}

 

Viikonlopputerveisin Arto

 

Ps. Nyt on messu- ja markkinakausi Pirkanmaalla. Ensi lauantaina osallistun Kangasalan markkinoille, Ylöjärven markkinoille ja Sastamalan messuille. Tervetuloa tapaamaan!

 

Comments are closed.