Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina kansalaisaloite kesä-ajasta sekä Iso-Britannian vaalit

Arvoisa lukija,

 

Tämän viikon viestissä aiheina on kansalaisaloite kesä-ajasta pois siirtymisestä, jonka otin varapuhemiehenä torstaina vastaan. Tuoreena asiana analysoin Ison-Britannian yllättävien vaalien yllättäviä tuloksia. Kotimaisen poliittisen huomion kohteena on luonnollisesti Perussuomalaisten puoluekokous ja Timo Soinin seuraajan valinta. Tähän asiaan palaan ensi viikon viestissä.

 

KESÄ-AJASTA LUOPUMINEN TULEE SELVITTÄÄ PERUSTEELLISESTI

 

Torstaina eduskunnalle jätettiin 70000 kansalaisen allekirjoittama aloite kesä-ajasta luopumisesta. Tämä asia etenee eduskunnassa lähetekeskustelun täysistuntoon, sen jälkeen liikenne-ja viestintävaliokunnan käsittelyyn ja todennäköisesti uudelleen saliin ratkaistavaksi. Kyse on EU-direktiivistä, joten tätä käytäntöä ei voida muuttaa vain Suomen eduskunnan päätöksellä. Eduskunta voi kuitenkin lausua kantansa asiasta, jonka linjauksen mukaisesti Suomi voi joko ajaa muutosta direktiiviin tai hakea siitä kansallista poikkeusta.

 

Kesä-aikaan siirtyminen puhuttaa monissa maissa. Erityisesti Saksassa asia on ollut paljon esillä. Venäjä päätti jo luopua kesä-ajan käytöstä. Keskeinen peruste kesä-ajasta luopumiselle on ollut se, että osa ihmisistä kokee kellonaikojen muuttamisen sotkevan vuorokausirytmiään, josta saattaa aiheutua terveysongelmia. Teknisiä ongelmia aiheuttaa junien, linja-autojen ja muiden liikennevälineiden aikatauluttaminen, joka toki yöaikaan kelloa siirrettäessä on pienempi ongelma.

 

Kesä-aikaan siirtyminen ja sen terveysvaikutukset on syytä selvittää perusteellisesti. Kellojen siirtämisen hyödyt ja haitat on nyt kansalaisaloitteen myötä punnittava. Eduskunnan vuosikellossa tämän asian valiokuntakäsittely ajoittuu alkusyksyyn.

Kokoomuksella on puoluekokouspäätös edistää kesä-ajasta luopumista.

 

YLLÄTTÄVÄT VAALIT, YLLÄTTÄVÄ TULOS!

 

Ison-Britannian pääministeri Theresa May päätti ennenaikaisten parlamenttivaalien järjestämisestä tavoitteena enemmistönsä vahvistaminen. Lähtötilanteessa konservatiivien johto oli Labouriin nähden 20 prosenttiyksikköä. Vaaleissa ero kuihtui reiluun kahteen prosenttiyksikköön. Konservatiivit nostivat toki kannatustaan yli 5 prosenttiyksikköä, mutta Labour samaan aikaan lähes 10 prosenttiyksikköä ja tuloksena oli enemmistön menettäminen parlamentissa.

 

Theresa Mayn taktiikka ja kampanja ei siis onnistunut, vaikka 42 prosenttia briteistä äänestikin konservatiiveja. Äärivasemmistolainen Jeremy Corbynin johtama Labour pääsi todella lähelle ja vallan vaihtuminen oli aivan pienestä kiinni. Brexitistä vastustaneet liberaalit sen sijaan etenivät paikoissa vain hieman.

 

Jeremy Corbyn sai ääniä erityisesti nuoremmilta äänestäjiltä. Näiden vaalien suurin kysymys onkin miksi nuorten protesti ei kanavoitunut Brexitiä vastustaneille liberaaleilta, vaan äärivasemmistolaisen Jeremy Corbynin johtamalle Labourille? Corbyn esitti talousohjelmassaan kansallistamisia, runsasta velanottoa ja holtitonta talouspolitiikkaa.

 

Lisäksi Jeremy Corbyn on 40 vuoden ajan parlamentissa profiloitunut marxilaisen liikkeen aktiivina, Venezuelan kommunistihallinnon ystävänä ja Ison-Britannian sotatoimien arvostelijana. Hänen ulkopoliittiset näkemykset ovat myös poikenneet valtavirrasta, esimerkiksi Ukrainan kriisiä Corbyn on pitänyt Yhdysvaltain provokaation seurauksena. Kun tällainen henkilö saa nuorilta äänestäjiltä laajan tuen pääministeriksi, niin se laittaa kysymään onko jokaisen sukupolven itse opittava, että reaalisosialismi ei toimi?

 

Theresa Mayn ja konservatiivien tie Brexitin eteenpäinviemisessä vaikeutui vaalituloksen myötä merkittävästi. Kun May haki suurta enemmistöä ja liikkumavaraa myös oman puolueensa sisällä, joutuu hän nyt hakemaan neuvottelutavoitteilleen tukea muilta puolueilta. Aika näyttää syntyykö konservatiivien sisällä keskustelua myös Mayn omasta asemasta. Isossa-Britanniassa on nyt järjestetty lyhyellä aikavälillä kolmet vaalit ja jokaisella kerralla tulos on poikennut merkittävästi odotetusta. Niin kävi konservatiivien saadessa enemmistön, niin kävi Brexitissä ja niin kävi nyt. Vaalien sijasta nyt olisi aika keskittyä hoitamaan asioita siten, että kansalaisten ei tarvitse järjestää uusia yllätyksiä.

 

Hyvää viikonloppua!

 

Arto

 

Comments are closed.