Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheena tuloerot

Arvoisa lukija,

 

Eduskunta käynnisti syyskautensa vilkkaalla maahanmuuttokeskustelulla. Tämän teeman osalta oli hyvä, että kaikki puolueet allekirjoittivat yhteisen vetoomuksen vihapuhetta vastaan ja vetosivat maltillisuuteen. On myös päivän selvää, että poliisin pitää saada häiriöittä hoitaa virkatehtäviään.

 

Tämä viesti keskittyy kuitenkin toiseen tällä viikolla kyselytunnilla esille nousseeseen aiheeseen eli kysymykseen tuloeroista. Vasemmisto-oppositio on esittänyt tilastoja, joiden mukaan tuloerot olisivat lisääntynyt Sipilän hallituksen päätöksillä. Tämän asian voi nähdään useammasta näkökulmasta.

 

Tuloerolaskelmat ovat staattisia. Olennaista onkin huomata, että hallitusten päätösten tavoitteena on on ollut parantaa työllisyyttä. Kun talous kasvaa yhä useammat ihmiset pääsevät töihin ja entistä paremmalle toimeentulolle. Lisää työtä – lisää verotuloja – paremmat palvelut ja parempi mahdollisuus auttaa myös niitä, jotka eivät tule omillaan toimeen – kaikilla menee paremmin!

 

 

Tässä muutama relevantti pointti aiheeseen:

 

 – Suomessa on nyt 46000 työtöntä työnhakijaa vähemmän kuin vuosi sitten ( TEM 6/2017), Sipilän ja Orpon hallituksen aikaan työllisyys on kasvanut noin 30000 hengellä.

 

 Johtopäätös: Kymmenien tuhansien ihmisten elämäntilanne on parantunut, koska he tai heidän läheisensä on työllistynyt.

 

 – Talouskasvu on yli 2 prosentin luokkaa ja vienti vetää poikkeuksellisen hyvin

 

Johtopäätös: Suurten vientiyritysten lisäksi alihankkijayrityksillä ja vientituloista välillisesti elävillä palveluyrityksillä menee nyt paremmin. Monen pienyrittäjän liikevaihto on kasvanut ja se mahdollistaa myös tuloksen paranemisen. Monella yrittäjällä menee siis nyt paremmin kuin aiemmin.

 

 – Monilla aloilla ja alueilla on pulaa osaavasta työvoimasta. Tämä merkitsee sitä, että yritykset haluavat pitää kiinni hyvistä työntekijöistä ja rekrytoida uutta työvoimaa.

 

Johtopäätös: Monien palkansaajien työpaikka on aiempaa turvatumpi ja palkansaajilla on enemmän mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa ja siten myös mahdollisuus tavoitella palkankorotusta.

 

 – Talouden kasvu pienentää velanottoa, vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä!

 

Johtopäätös: Jos valtion tulot eivät riitä menoihin, niin se on pitkässä juoksussa suuri ongelma kaikille, joiden toimeentulo on valtion verotulojen varassa. Tämä koskee sekä julkisen sektorin työntekijöitä, opiskelijoita, että sosiaaliturvan varassa eläviä. Juuri heillä on suurin vaara joutua häviäjäksi, jos valtion menoja joudutaan leikkaamaan.

 

 – Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on riippuvainen talouskehityksestä

 

Väestön ikääntymisen vuoksi palvelujärjestelmän kantokykyyn liittyy riskejä. Jos verotulot eivät riitä nykyisen palvelutason turvaamiseen, niin palveluiden tasosta on leikattava.

 

Johtopäätös: Kaikille suomalaisille on tärkeää, että valtio kykenee rahoittamaan päivähoidon, koulutuksen, poliisin, palokunnan, armeijan, oikeuslaitoksen, terveydenhoidon ja vanhustenhoidon. Jos tähän ei kyetä, niin eniten häviävät ne, joilla ei ole varallisuutta hankkia palveluita omalla rahallaan.

 

Nämä viisi pointtia kertovat siitä kuinka suomalaiset hyötyvät siitä, että talouden rattaat on saatu pyörimään. Se ei ole tapahtunut itsellään. Paljon kehitystyötä on tehty yrityksissä ja jokainen viennin kauppa on jonkun yrityksen voittama. Hallitus on kuitenkin johdonmukaisesti laittanut toimintaympäristöä kuntoon parantamalla Suomen ja suomalaisen työn kilpailukykyä. Tätä työtä on jatkettava, jotta viimeisetkin punaisella olevat talouden mittarit saadaan käännettyä oikeaan suuntaan.

 

 Viikonlopputerveisin!

 

 Arto

 

Comments are closed.