Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina budjettikeskustelussa nousseet lomarahaleikkaukset sekä Saksan vaalit

Arvoisa lukija,

 

Tämän viikon viesti käsittelee eduskunnan budjettikeskustelua, erityisesti kiisteltyä lomarahan leikkausta. Toisena asiana on ensi viikonlopun Saksan vaalit, jotka tulevat vaikuttamaan koko Euroopan kehitykseen.

 

Lomarahat esillä yllättäen demarien taholta

 

Eduskunnan budjettiviikon ykkösaiheeksi nousi varsin yllättäen julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaus 30 prosentilla. Yllättävintä asiassa oli se, että tämän aiheen nostivat esille sosiaalidemokraatit, jotka antoivat kilpailukykysopimusta solmittaessa vahvan tukensa työmarkkinajärjestöjen tekemälle sopimukselle, johon tämä lomarahan leikkaus kuuluu. Eduskuntapuolueista vain Vasemmistoliitto on vastustanut kilpailukykysopimusta johdonmukaisesti.

 

Nyt tiedetään, että kilpailukykysopimus on merkittävästi edistänyt talouskasvua ja työllisyyttä. Nyt ennustetaan jo lähes 3 prosentin kasvulukuja. Suomalaisen työn kilpailukykyä on siis parantanut se, että kaikki työntekijät ovat pidentäneet työaikaansa. Lomarahojen määrä-aikainen leikkaus koskee vain julkisen sektorin työntekijöitä.

 

Tässä muutamia ydinkohtia lomarahakeskusteleen:

 

– Hallituksen tavoitteena oli parantaa kilpailukykyä pidentämällä työaikaa. Suomen Pankki laski, että 100 tunnin vuosityöajan pidennys saisi aikaan kilpailukykyloikan, jolla Suomi saavuttaisi Ruotsin ja Saksan etumatkan. Hallitus halusi tehdä kilpailukykyloikan työaikaa pidentämällä, jotta se ei pienennä palkansaajien tuloja eikä kotimarkkinoille tärkeää ostovoimaa. Jos näin olisi tehty, niin kenenkään kuukausitulo ei olisi pienentynyt, eikä lomarahoja olisi leikattu.

 

– Työajan pidennys oli vaikea asia ammattiliitoille, joten SAK teki vastaehdotuksen, jossa esitettiin keinoksi työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentamista. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa työaikaa lisättiin 24 tuntia/vuosi, mutta kilpailukyvyn parannus tehtiin pääosin alentamalla työnantajien sosiaaliturvamaksuja.

 

– Valtio korvasi työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentamisen myötä seuranneen työntekijöiden sosiaaliturvamaksun korotuksen palkansaajille suunnatuilla tuloveron kevennyksillä, joita tulee myös vuoden 2018 budjettiin.

 

– Keskustelun alla oli julkisen sektorin yksityistä sektoria pidemmät lomat. Julkisen sektorin ammattiliitot eivät halunneet lyhentää lomia, vaan valitsivat lomarahojen määrä-aikaisen leikkauksen. Leikkaus on virka-ja työehtosopimuksen mukaan voimassa vuosina 2017-19.

 

– Lomarahojen leikkaus pienensi julkisen sektorin henkilöstökuluja. Sama vaikutus olisi saatu aikaan lomia lyhentämällä. Kuntien kannalta lomarahaleikkaus oli kustannusneutraali, koska valtio leikkasi vastaavalla määrällä valtionosuuksia. Säästyneet rahat käytettiin kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentamiseen eli siis suomalaisen työn kilpailukyvyn parantamiseen.

 

Merkel jatkaa, mutta kenen kanssa?

 

Saksan vaalit ovat ensi viikonloppuna. Kaikki mielipidetiedustelut ennustavat kristillisdemokraattiselle CDU/CSU-puolueelle selvää suurimman puolueen asemaa ja Angela Merkelille jatkokautta liittokanslerina. Tästä lähtöasetelmasta huolimatta vaalit ovat erittäin mielenkiintoiset.
Merkel on hallinnut viime vuodet ”suurella koalitiolla” yhdessä pääkilpailijan eli sosialistien SPD:n kanssa. SPD:n kannatus saattaa jäädä kuitenkin selvästi alle aiemman tuloksen (23 %), jolloin sen on erittäin vaikeaa jatkaa hallituksessa. Tuoreimmissa gallupeissa on väläytelty jopa mahdollisuutta että SPD saisi historiansa huonoimman tuloksen.

Uudessa nousussa olevalle liberaalipuolue FDP:lle ennustetaan jopa 10 prosentin kannatusta. Se ei kuitenkaan välttämättä vielä riitä yhdessä CDU/CSU:n (36 prosenttia) kanssa enemmistöön. Jos näin käy, niin kolmanneksi pyöräksi tarvitaan Vihreät. Tämä on vaikea asia, koska Vihreät ovat Saksassa olleet lähinnä vasemmistoleirissä ja erityisesti baijerilaiselle kristillissosiaaliselle CSU:lle yhteistyö Vihreiden kanssa on vaikeaa. Myös liberaalien ja vihreiden väliset erot ovat suuria.

Parlamenttiin pääsevät myös maahanmuuttokriittisyydellä ratsastava AfD ja äärivasemmiston Die Linke. Näiden puolueiden kanssa Merkel ei voi edes miettiä yhteistyötä.

Vaaleissa ykkösteemaksi on noussut maahanmuuttopolitiikka, mikä on tukenut AfDn kampanjaa. Muita kärkiteemoja ovat olleet sosiaalinen oikeudenmukaisuus, eläkeläisten toimeentulo ja koulutus. Työllisyys tulee vasta näiden jälkeen, koska Saksassa työttömyys on vähäistä ja taloustilanne vahva. Ympäristöasiat ovat tutkimusten mukaan vielä alempana äänestäjien agendalla, mikä osaltaan selittää Vihreiden vaisua menestystä.

Hyvää viikonloppua toivottaen

Arto

 

Comments are closed.