Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina ruoka-asiamies, ekonomisti Kärkkäisen tutkimus sekä Saksan vaalitulos

Arvoisa lukija,

 

Tässä viestissä keskityn kolmeen tämän viikon keskusteluaiheeseen: uuteen ruoka-asiamieheen, Nordean ekonomistin uunituoreeseen tutkimukseen talouskasvun voittajista ja häviäjistä sekä Saksan vaalien jälkianalyysiin.

 

Ruoka-asiamies valvomaan reilua kauppaa

 

Tämän viikon maatalousuutinen oli, että hallitus perustaa ruoka-asiamiehen valvomaan reilun kaupan ehtojen toteutumista elintarvikeketjussa. Tavoitteena on taata se, että jokainen ketjun osa ( tuottaja, teollisuus, kauppa) kykenee säilymään kannattavana ja siten kotimainen ruoantuotanto turvataan. Mallia on otettu Iso-Britanniassa, jossa ruoka-asiamiehelle saa kannella nimettömänä epäterveistä kauppatavoista. Kotimaisen tuotannon säilymisen ja kehittymisen kannalta on välttämätöntä parantaa tuottajan asemaa elintarvikeketjussa. Hyviä uutisia maataloudelle on tällä viikolla tullut myös ilmojen puolesta. Lämmin syksy helpottaa sadonkorjuuta, vaikka osa tuotannosta onkin jo menetetty.

 

Yrittäjät ja pienituloiset palkansaajat hallituksen politiikan voittajia

 

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen julkisti hyvin kattavan tutkimuksen siitä miten suomalaisten väestöryhmien tulot olivat kehittyneet vuodesta 2011 eteenpäin. Tämän hallituksen talouspolitiikan vaikutus näkyy siten, että tulojaan ovat veronkevennysten myötä parantaneet erityisesti yrittäjät ja pienituloiset palkansaajat. Pienituloisten tuloskehitystä tukee edelleen varhaiskasvatusmaksujen poistaminen, joka jatkossa ulottuu myös pienituloisiin palkansaajiin.

 

Hallituksen linjana on ollut tukea työn vastaanottamista. Työttömien tulot ovat selvästi lisääntyneet koko tarkastelujakson aikana, mutta eivät tämän hallituksen aikana, jolloin esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa on lyhennetty. Voittajia ovat kuitenkin kaikki ne, jotka ovat päässeet työttömyydestä töihin ja heitä tulee olemaan jatkossa vieläkin enemmän, koska talouskasvu on vahvaa. Valtaosalla ihmisistä menee siis nyt paremmin kuin aiemmin ja se on vahva meriitti Sipilän-Orpon hallitukselle.

 

Tästä linkistä pääset Nordean Olli Kärkkäisen tutkimustuloksiin: https://secondbestworld.files.wordpress.com/2017/09/kenen-talkoot_2011_2018_pdf.pdf

 

Mitä Saksa opettaa?

 

Saksan vaalitulos oli monella tavalla mielenkiintoinen. Angela Merkel oli samaan aikaan sekä vaalien voittaja että suurin häviäjä. Merkel jatkaa pääministerinä, mikä tuo vakautta Eurooppaan. Hallituksen muodostaminen on kuitenkin haasteellinen harjoitus, koska enemmistöhallituksen muodostamiseen pitää yhteensovittaa CDU:n, CSU:n, liberaalien ja vihreiden näkemykset. Toinen vaihtoehto on yhteistyön jatkaminen SPD:n kanssa, mutta kaikkien aikojen huonoimman tuloksen saaneet demarit eivät ainakaan tällä hetkellä ole kiinnostuneita hallitukseen menosta.

 

AfD:n 13 prosentin kannatus on tulkittu kritiikiksi Saksan maahanmuuttopolitiikkaa vastaan. Kuten AfD:n tulos osoittaa, populistien saama äänimäärä on lähes suoraan verrannollinen taloudelliseen tilanteeseen. AfD:n kannatus oli vahvinta idässä, jossa talous on heikointa. Tässä on selvä yhtymäkohta Trumpin menestykseen keski-lännen taantuvissa teollisuusosavaltioissa.

 

AfD:n kannatuksen nousu tapahtui sekä CDU/CSU:n että SPD:n kustannuksella. Lisäksi CDU menetti merkittävästi ääniä oikealle liberaaleille ja demarit äärivasemmiston Linkelle. Suuri koalitio ( CDU/CSU ja SPD)  on tuonut vakautta Saksan ja Euroopan politiikkaan, mutta pitkässä juoksussa se koituu valtapuolueiden kohtaloksi. Jos vaihtoehtoina eivät ole perinteisesti oikeisto ja vasemmisto, niin se avaa kenttää ääriliikkeille joka suunnalla. Lopulta puoluekartta pirstoutuu niin, että hallitsemisesta tulee vaikeaa. Merkelin tulevan hallituksen ongelmat saattavatkin olla sukua Kataisen kuuden puolueen ylisuurelle hallituksen koettelemuksille.

 

 

Terveisin Arto

 

Comments are closed.