Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheena paperittomien terveydenhoito

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti käsittelee Helsingin kaupungin päätöstä laajentaa paperittomien terveydenhoitoa, josta myös eduskunnassa keskusteltiin viime vaalikaudella.

KIISTA PAPERITTOMIEN OIKEUKSISTA SIIRTYI EDUSKUNNASTA KUNTATASOLLE

Suomessa on viime vuosina kiistelty siitä minkälaiset oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluihin on ns. paperittomilla henkilöillä. Asia on periaatteellinen, koska huomattava osa paperittomista on kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, joilla ei siis ole laillista oikeutta olla maassa. Ns. Paperittomien joukossa voi olla myös esimerkiksi EU-kansalaisia, joilla on laillinen oikeus olla maassa, mutta joilla on puutteellinen sairasvakuutusturva.

Asian ydin kohdistuu kuitenkin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin. Aiemman käytännön mukaan heillä on on ollut Helsingissä oikeus hätämajoitukseen, neuvontaan, toimeentulotukeen ja akuuttiin terveydenhoidon päivystykseen, mutta ei laajempiin terveyspalveluihin. Alle 18-vuotiaiden lapsilla ja raskaana olevilla naisilla on jo aiemmin ollut laajemmat palvelut.

Viime kaudella eduskunnassa oli hallituksen esitys paperittomien henkilöiden terveydenhoitopalvelujen laajentamisesta. Tämä esitys kaatui kuitenkin eduskunnan täysistunnoissa, jossa Kari Rajamäen (SDP) ehdotuksesta asia jäi täysistunnoissa pöydälle, eikä sitä ennätetty enää käsitellä. Nykyinen hallitus on linjannut, että se ei tuo paperittomien terveydenhoitoa laajentavaa esitystä eduskuntaan.

Hyvä kysymys on miten paperittomien oikeuksien parantaminen vaikuttaa Suomen turvapaikkapolitiikkaan? Jos paperittomilla henkilöillä on samat oikeudet kuin turvapaikan saaneilla, niin mikä silloin on kielteisen turvapaikkapäätöksen merkitys? Koko turvapaikkapolitiikan ydin on siinä, että jokaisen hakijan kohdalla arvioidaan yksilöllisesti tarve turvapaikkaan Suomessa. Ne, jotka saavat oleskeluvan, pääsevät kotouttamistoimien piiriin ja ovat siten oikeutettuja samoihin palveluihin muiden Suomessa pysyvästi asuvien kanssa. Sen sijaan kielteisen päätösten saaneiden tulisi poistua maasta, joten on perusteltua, että heidän oikeutensa Suomessa ovat heikommat.

Keskustelu paperittomien oikeuksista on siirtynyt eduskunnasta kuntatasolle. Kuntien itsehallinnon perusteella kunnat voivat tarjota omalla kustannuksellaan laajempia palveluita, kuin mitä valtiovalta edellyttää. Keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuusto päätti äänin 45-39 hyväksyä Vasemmistoliiton valtuutetun Veronika Honkasalon aloitteen paperittomien oikeuksien laajentamisesta. Päätösvalta on tässä asiassa Helsingin kaupungilla, eikä valtiovalta voi siihen puuttua.

Ratkaisevassa äänestyksessä Helsingin valtuustossa rintamalinjat muodostuivat siten, että Honkasalon esitystä tukivat Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP, Keskusta, feministinen puolue, Piraatti-puolue ja puolet SDP:n valtuutetuista. Asian palauttamista valmisteluun eli siis Honkasalon ehdotuksen hylkäämistä kannattivat Kokoomus, Kristillisdemokraatit, Perussuomalaiset, Siniset ja puolet SDP:n valtuutetuista.

Tärkeä kysymys on mitä tässä asiassa tapahtuu seuraavaksi?
Onko sama keskustelu edessä muissakin suurissa kaupungeissa, joissa vihervasemmistolla on merkittävä asema? Lisääkö nyt tehty päätös Suomen kiinnostavuutta turvapaikkakohteena , kuten osa vastaan äänestäneistä pelkäsi? Mitkä tulevat olemaan paperittomien terveydenhoidon kustannukset Helsingissä ja siirtyvätkö paperittomat muualta Suomesta Helsinkiin? Aika antaa vastaukset näihin kysymyksiin.

Viikonlopputerveisin

Arto Satonen

PS. Tänään mukana SN2 kampanjassa Mänttä-Vilppulassa!

 

Comments are closed.