Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina presidentinvaalit, talouden arviointi sekä nopeusrajoitetut autot nuorille

Arvoisa lukija,

 

Tämän viikon viesti käsittelee presidentinvaaleja, talouspolitiikan arviointineuvoston raporttia valtion talouspolitiikassa sekä nopeusrajoitteisten autojen sallimista nuorille mopoauton korvaajana, mikä on todella merkittävä liikenneturvallisuuden parannus.

 

ENNÄTYS RIKOTTIIN ENNAKKOÄÄNESTYKSESSÄ – VAALIPÄIVÄ RATKAISEE

 

Presidentinvaalien huipennus on ensi sunnuntaina. Korkea ennakkoäänestysprosentti osoittaa, että vaaleja kohtaan on kiinnostusta. Lopullisen vaalin tuloksen ja äänestysaktiivisuuden ratkaisee kuitenkin vasta varsinainen vaalipäivä. Oman ääneni annan Sauli Niinistölle perinteiseen tapaan vaalipäivänä  Muistolan koululla.

 

Viime päivinä on tullut erilaisia gallupeja ja ennusteita ehdokkaiden suosiosta. Luotettavimpana voi pitää YLE:n kannatuskyselyä, jonka mukaan Sauli Niinistö olisi 63 prosentin kannatuksella voittamassa vaalit jo ensimmäisellä kierroksella. Niinistö saa ääniä kaikkien puolueiden äänestäjiltä, mutta erityisen vahvaa hänen tukensa on kokoomuslaisten lisäksi demareiden ja keskustan äänestäjien piirissä. Gallupit eivät kuitenkaan ratkaise vaaleja ja hyvin harvoin ne myöskään osuvat täysin oikeaan. Sauli Niinistön jatkokausi Suomen valtion johdossa varmistuu vain sillä, että me käymme äänemme antamassa ja huolehdimme siitä, että lähipiirissämme olevat henkilöt käyvät myös äänestämässä!

 

Nämä viimeiset päivät olen aktiivisesti vaalityössä mukana seuraavasti:

 

Perjantaina 13.30-14.30 Tikkurilan Niinistö Café , Vantaa

                     16-17 Mustaa makkaraa Tampereen keskustorilla

             

Lauantaina 9-11 Grillimakkaraa Vammalan torilla

                    12-13 K-Supermarket , Parkano

                     14-15 Liikekeskus Komppi, Ikaalinen

 

TALOUDEN ARVIOINNISSA EI YLLÄTYKSIÄ

 

Talouspolitiikan arviointineuvosto kiinnitti valtion taloudenhoidon arviossaan huomiota siihen, että hyvästä talouskasvusta huolimatta veronalennusten vuoksi julkisen talouden tasapainottuminen ei tapahdu tavoitellussa ajassa. Tässä johtopäätöksensä ei ole mitään yllättävää. Tämä osattiin ennustaa jo silloin, kun kilpailukykysopimuksesta neuvoteltiin.

 

Kun siitä on jo kolmisen vuotta, niin pieni kertaus tapahtuneeseen lienee paikallaan. Hallituksen alkuperäisenä tavoitteena oli kuroa kiinni Ruotsin ja Saksan kilpailuetua alentamalla yksikkötyökustannuksia. Suomen Pankki laski, että tarvittava ”kilpailukykyhyppy” saavutetaan pidentämällä vuosityöaikaa 100 tunnilla.

 

SAK esitti hallitukselle oman ratkaisunsa kilpailukykysopimukseksi, jossa työajan pidennyksen sijasta yksikkötyökustannuksia alennettaisiin pienentämällä työnantajien työeläke, sosiaaliturva ja -työttömyysvakuutusmaksua. Vastaavasti työntekijöiden maksuosuutta korotettaisiin, jonka valtio puolestaan korvaisi työntekijöille keventämällä verotusta.

 

Lopullinen kiky eli kilpailukykysopimus syntyi edellä mainittujen elementtien yhdistelmästä, jossa työajan pidennys oli 24 tuntia, mutta suurin osa kilpailukykyhypystä toteutettiin SAK:n ehdottamalla tavalla. Lopputulos siis oli, että työnantajalta siirtyi maksuja työntekijälle, jotka valtio korvasi veroja alentamalla eli valtio pitkälti välillisesti rahoitti yritysten kilpailukyvyn paranemisen. Tulos oli kuitenkin hyvä, koska talous ja työllisyys lähti nopeaan kasvuun. Sama vaikutus olisi kuitenkin saatu aikaan vain työaikaa pidentämällä, jolloin julkinen talous olisi myös vahvistunut nopeammin.

 

Kokonaisuuteen liittyy myös julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, joka edelleen puhuttaa nyt käynnissä olevalla työmarkkinakierroksella. Julkisen sektorin palkanmaksukyky oli keskellä lamaa poikkeuksellisen huono ja sen vuoksi sinne kohdistui erityinen paine. Asia olisi voitu ratkaista työaikaa pidentämällä eli esimerkiksi lomia lyhentämällä, mutta sen sijasta ammattiliittojen oli helpompi hyväksyä lomarahojen määräaikainen leikkaus. Asia ei ole yksiselitteinen. Varmasti on monia julkisen sektorin työntekijöitä, joille muutaman lomapäivän menettäminen olisi ollut lomarahojen leikkausta kivuttomampi vaihtoehto.

 

NUORILLE NOPEUSRAJOITTEISIA AUTOJA – TURVALLISUUS PARANEE

 

Tämän viikon hyvä uutinen on se, että vihdoinkin Suomessa otetaan ensi vuoden alusta käyttöön nopeusrajoitteiset autot, jotka korvaavat nuorten mopoautot. Tämä asia on ollut EU:n kanssa käytävien neuvottelujen takana ja siksi se on ottanut aikaa.  Nyt eduskuntaan tulee lakiesitys ja ensi vuoden alusta tämä asia on kunnossa.

 

Normaalit autot, joihin on asennettu nopeusrajoitin, ovat huomattavasti turvallisempia kuin mopoautot, jotka ovat hyvin turvattomia kolaritilanteissa. Sastamalassa on vielä karvaassa muistissa kahden nuoren menehtyminen mopoauton jouduttua rattijuopon yliajamaksi. Edullisimmat normaalit nopeusrajoitteiset autot eivät nykyisin myöskään ole mopoautoja kalliimpia, joten kyse on nuorten kannalta kaikin puolin hyvästä ja tärkeästä uudistuksesta.

 

Vaaliviikonlopputerveisin Arto Satonen

 

Comments are closed.