|
10.9.2018

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina tiedustelulaki sekä EU:n rahoituskehys

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti käsittelee tiedustelulakia, mikä on ollut tämän viikon puheenaihe eduskunnassa. Toisena asiana on esillä Euroopan Unionin rahoituskehys, jossa edetään kohti ratkaisua kevään aikana.

MAAILMA ON MUUTTUNUT, ENNALTAEHKÄISEVIÄ KEINOJA TARVITAAN

Tiedustelulakikeskustekussa Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Ville Rydman kuvasi hyvin teknologian kehityksen ja tiedonvälityksen mullistusten hyviä ja huonoja puolia. se on mahdollistanut ennenäkemättömän vaurauden kehittymisen ja mahdollistanut tehokkaamman tavan levittää ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Samalla se on mahdollistanut myös nopean disinformaation ja propagandan levittämisen. internet on poistanut terroristijärjestöjen toimintaa aiemmin rajoittaneet ajan ja maantieteen esteet.

Sähköinen tiedonsiirto mahdollistaa vieraiden valtioiden salaisille palveluille ennennäkemättömät keinot päästä käsiksi arkaluonteisiin ja kansallisen turvallisuuden kannata kriittisiin tietoihin. Ne, joiden ei tarvitse piitata lainsäädännöstä, kuten rikollisliigat, terrorijärjestöt tai ulkomaiset tiedustelupalvelut – hyödyntävät olemassa olevan teknologian kaikkia mahdollisuuksia jo nyt, myös Suomessa. Tästä syystä monissa länsimaissa tiedustelulakeja on jo uudistettu vastaamaan uuteen tilanteeseen. Suomi tulee jälkijunassa, asian kiirehtimiselle on todella painavat syyt.

Seuraavaksi tiedustelulaki siirtyy eduskunnan perustuslakivaliokuntaan, jossa olen sitä käsittelemässä. Lain hyväksyminen tällä vaalikaudella edellyttää eduskunnan 5/6 osan enemmistöä, jolloin asian ratkaisu ei tapahdu vain hallitus/oppositio – asetelmalla, kuten normaalisti. Tässä asiassa oppositiopuolueilla on siten vastuu yhtä lailla hallituspuolueiden kanssa. Jos jotkut puolueet viivästyttävät lain voimaantuloa, niin he kantavat vastuun niistä riskeistä, mitkä lain pitkittyneeseen voimaantuloon liittyy kansalaisten ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

EU:N RAHOITUSKEHYS – VÄHEMMÄLLÄ ENEMMÄN?

Parasta aikaa EU:n tulevasta rahoituskehyksestä keskustellaan päämiestasolla Brysselissä. Kyseessä on vaikea yhtälö, kun Iso-Britannian lähdön myötä EU:n budjettiin syntyy 12 miljardin euron aukko vuosittaisiin tuloihin. Samaan aikaan on lisääntyviä rahoitustarpeita esimerkiksi yhteisen puolustuksen kehittämisessä ja muuttoliikkeen hallinnassa. rahaa tarvittaisiin myös esimerkiksi tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiopolitiikkaan.

Neljä jäsenmaata ( Hollanti, Ruotsi, Tanska ja Itävalta) ovat lähteneet siitä, että Britannian jättämää rahoitusaukkoa ei kannata täyttää lainkaan. Suurimpana maksajana Saksa on kuitenkin eri linjoilla ja Ranska haluaa ylipäätään vahvistaa EU:ta presidentti Emmanuel Macronin esitysten pohjalta. Suomi suhtautuu asiaan myös tiukasti, mutta soveltavan joustavasti. Nykyisellä rahoituskaudella 2014-20 Suomi on maksanut EU:n kassaan noin kaksi miljardia euroa EU:sta ja saanut EU maksuja 1,5 miljardin euron edestä. Summissa on kuitenkin ollut vuosittaista vaihtelua. Esimerkiksi vuonna 2016 Suomen nettomaksu Europan Unionille oli alle 300 miljoonaa euroa.

Saadusta rahoituksesta lähes miljardi on tullut vuosittain maatalouteen ja 200 miljoonaa aluetukiin. Päättäessään kannastaan Suomen on peilattava maksuosuutta suhteessa takaisinsaantoon. Uudella rahoituskaudella erityisesti aluetukirahoja on syytä tarkastella. Niistä huomattava osa on mennyt itä-Eurooppaan, jossa elintaso on kuitenkin viime aikoina noussut voimakkaasti. Näin ollen aluepolitiikasta voi olla mahdollista säästää. Suomella on kuitenkin myös omat etunsa aluepolitiikassa puolustettavana. Rahoituskehykset tullaan ratkaisemaan tämän kevään aikana ja ne ovat säännöllisesti suuren valiokunnan esityslistalla.

Viikonlopputerveisin Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.