|
11.9.2018

Arto Satosen viikkoviesti – välikysymyskeskustelu työllisyydestä

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti keskittyy eduskunnassa tiistaina käytyyn välikysymyskeskusteluun työllisyydestä.

Aluksi kuitenkin tämän viikon maailmanpolitiikan uutisesta. USA:n päätös irtaantua Iranin ydinsopimuksesta, sekä Israelin ja Iranin välinen konflikti Syyriassa lisäävät levottomuutta Lähi-idässä. Jos ydinsopimus kaatuu, niin se voi huonoimmillaan johtaa siihen, että Iran pyrkii tosissaan pääsemään ydinasevaltioksi. Välittömänä seurauksena on kaupan ja turismin hiipuminen lännestä Iraniin, mikä vaikuttaa elintasoon Iranissa. Tämä voi puolestaan lisätä monien iranilaisten halukkuutta pyrkiä Eurooppaan. Kyse ei ole siis pienestä asiasta.

 

TYÖLLISYYS PARAS 27 VUOTEEN – POHJOISMAINEN TASO SILTI KAUKANA

Työllisyydestä saatiin uusia lukuja tiistaina. Työllisyysaste on nyt 71,1% eli tätä vauhtia hallituksen tavoittelema 72 prosentin taso toteutuu tämän vaalikauden aikana. Seuraava tähtäin on kuitenkin nostettava vähintään 75 prosenttiin eli siihen, että kolme neljästä työikäisestä ja työkykyisestä suomalaisesta on töissä. Muissa Pohjoismaissa tämä taso on saavutettu, mikä takaa hyvinvointiyhteiskunnan kestävän rahoituksen.

Uusissa työllisyysluvuissa erityisen ilahduttavaa oli 15-24 vuotiaiden ja yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nousu. Nuorten työllisyysaste on noussut hallituskauden aikana 3 prosenttiyksikköä, yli 55-vuotiaiden jopa 6 prosenttiyksikköä. Sen sijaan 25-34 vuotiaiden työllisyysaste on noussut vain vähän.

 

KOHDISTETUT TOIMET: PIENET YRITYKSET JA ALLE 30-VUOTIAAT

Kehysriihipäätöksissä hallitus päätti erityistoimia työllisyyden parantamiseksi. Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joissa on edelleen suurin työllistämispotentiaali. Työllistämisen riski on kuitenkin myös pienissä yrityksissä suurin. Jos esimerkiksi kolmen hengen yritys tekee väärän rekrytoinnin, niin koko yritys saattaa kaatua ja työt loppuvat kaikilta.

Yksilöperusteisella irtisanomisella helpotetaan alle 20 hengen yritysten mahdollisuuksia irtisanoa henkilö, joka ei selviä työtehtävistään. Kun työnantajariski pienenee, niin uusia ihmisiä palkataan rohkeammin. Suomen Yrittäjät ovat arvioineet uuden lain tuovan 10 000 työpaikkaa lisää. Saksassa irtisanominen on vapaata alle 10 hengen yrityksissä ja työllisyys on paras koko Euroopassa.

Kehysriihessä sovittiin myös oikeudesta palkata vähintään kolme kuukautta työttömänä ollut alle 30-vuotias henkilö määräaikaiseen työsuhteeseen ilman eri perustetta. Tämän uudistuksen tarkoituksena on lisätä työnantajien houkutusta palkata töihin työtön nuori.  Tavoitteena on estää työttömien nuorten syrjäytymistä. Tutkimuksissa on todettu, että jo kolmen kuukauden työttömyys lisää nuorilla merkittävästi riskiä ajautua pitkä-aikaistyöttömäksi. Nyt tehtävä muutos on siis kohdennettu yritys pienentää tätä riskiä.

 

ONKO AIKA PAINAA KAASUA VAI JARRUA?

Punavihreä oppositio on johdonmukaisesti vastustanut hallituksen uudistuksia työmarkkinoilla. Työllisyyden parantumiseen toki kaikki ovat tyytyväisiä. Kuulostaa siis perinteiseltä ”väärin sammutettu” ajattelulta. Pahin virhe olisi nyt lähteä vetämään hallituksen tekemiä uudistuksia takaisin, koska ne ovat osoittautuneet toimiviksi.

Nyt onkin aika painaa kaasua. Korkeasuhdanteessa on saavutettavissa maksimaalinen työllisyysaste. Vielä on siis mahdollista saada kymmeniä tuhansia suomalaisia työelämään, vaikka joillakin aloilla on jo pakko etsiä työntekijöitä ulkomailta. Nyt tarvitaan paikallisen sopimisen lisäämistä, kannustinloukkuja purkavaa sosiaaliturvauudistusta ja edelleen lisää panostuksia työttömien palveluihin ja koulutukseen. Jos tätä tuhannen taalan paikkaa ei käytetä hyväksi, niin kymmeniä tuhansia ihmisiä uhkaa syrjäytyä pysyvästi työelämän ulkopuolelle.

Hyvää keväistä viikonloppua!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.